Sisältää purkautumista, jätä lukematta jos et kestä tyhjänpäiväistä narinaa:
Tänään ajattelin saada hahtuvatumput valmiiksi huovusta varten, mutta enhän mä kerkee kuin komentaan uhmista ja sylittelemään vauvaani. Uhmis uhoaa kun on joutunu olemaan vain äidin ja siskon kanssa koko viikon (ellei neuvolassa käyntiä lasketa), pienempi ei viihdy kuin sylissä kun eiliseltä kaupungissa käymiseltä heitti rytmit häränpyllyä - huomenna olis päivärytmi taas kohdillaan mutta luvassa taas kaupunkireissu... Eli siis jos haluan että esikko on tyytyväinen mun pitää joka toinen tai kolmas päivä kestää pienemmän kiukuttelu kun ei halua nukkua kuin autossa (ja bensahan ei oo niin halpaa että lähtisin joka päivä ajamaan 50-60km joka on meiltä lähimpään kauppaankin ja takaisin). Töissä käyvillä kavereilla on turha luulla käyvänsä illemmalla kun sitten uhmiskin nukkuu autossa ja yöunille meno on tappelua - kotona siis pitää olla jo viiden-kuuden välillä viimeistään.
Ennen kuin muutettiin tänne olisi joku voinut valottaa sitä että jotkut lapset tarvii jo aikanaan sosiaalista elämää ja toiset ei pysty mukautumaan jatkuvasti muuttuviin päivärytmeihin, joku olis voinu kertoa miten myös äiti alkaa tarviimaan sitä irl kanssakäymistä mikä nyt hoituisi vaikka leikkipuistossa tai perhekahvilassa käydessä - kun riittäisi edes että joku hymyilisi ohikävellessään... Talosta pidän edelleen, sijainti vain oli vikatikki.
Miehen muuttohalukkuutta odotellessa (pattitilanne vain; hän kun viihtyy täällä).
Tätä turhautuneisuutta mä puran käsitöillä ja tän blogin pidolla, eihän mulla ole muutakaan kuin perhe ja käsityöt joihin panostaa...
edit://Heiiii! Mähän oon saanu uusia lukijoita! Tervetuloa - ei täällä aina näin valiteta ;)
Jepulis..uusin lukijasi ilmoittautuu muonavahvuuteen :D
VastaaPoistaValita vaan jos se helpottaa ;) Mukavaa viikonloppua koko poppoolle!
Mukavaa viikonloppua täältäkin...teijen ihan oikeesti pitää vaan aina välillä lähtä..lähet päivällä silloin kun pienimmäisellä uni aika..mulla nyt paljon lomautuksia joten olen paljon myöskin kotona..tervetuloa! =)
VastaaPoistaHeip. Eksyin monen mutkan kautta blogiisi ja meinasin penkiltä pudota. Jos et olisi kirjoittanut postauksessasi minkä ikäisiä lapsesi suunnilleen on, olisin voinut kirjoittaa sen itse. Ainakin melkein. :)
VastaaPoistaÄlä siis sure, et ole ainoa, joka taistelee saman asian kanssa. Meillä tosin lapset on isompia, uhma- ja esiteini-ikäisiä ja päivät hoidossa. Teen itse töitä kotona, joten sosiaaliset suhteet rajoittuvat tarhan täteihin ja omaan aviopuoliskoon... :S
Asumme myös maalla, josta lähimpään kaupunkiin, jossa myös ystävät, on n.50km. Kaverit ovat töissä ja iltaisin ei huvita lähteä ajelemaan, koska kauaa ei kuitenkaan ehtisi kyläilemään ennen iltavilliä ja totaalista kaaosta lasten kanssa...
Voimia sulle, kyllä se ajan kanssa helpottaa ja pikkuihmisen kanssa elämä muuttuu helpommaksi, kun aikataulujen kanssa oppii joustamaan. :)